Kirjaston kokoelmat
Lisää
Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvoja ja tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on selvitetty yleisesti valokuvien ja niiltä tehtyjen muutosarviointien avulla. Tässä hankkeessa selvitettiin, miten uudet kuvausmenetelmät, kuten panoraamakuvaus ja droonin käyttö kuvauksissa soveltuvat visuaalisen seurannan lähdeaineistoksi. Kuvausmenetelmänä panoraamakuvaus todettiin hyvin käyttökelpoiseksi. Niiden ottaminen on helppoa ja niitä voi suositella korvaamaan perinteistä yksittäiskuvien ottamista. Droonilla tehtävien pallopanoraamakuvausten todettiin olevan hyvä lisä kohteiden seurantaa. Kuvausten toteutus on nopeaa ja korkealta otettu laaja-alainen kuva antaa lisätietoa maan tasalta tehtäviin kuvauksiin. Droonilla saatavista erityiskuva-aineistoista käyttökelpoisimpia ovat pistepilviaineistot ja 3D-pintamalliaineistot, jotka mahdollistavat uuden tarkastelutavan visuaalisessa seurannassa. Erillisaineistojen kuvaaminen maastossa ja aineistojen jatkokäsittely on kuitenkin paljon aikaa vievää niin, että erillisaineistojen tarvetta kannattaa harkita huolella eikä niistä välttämättä ole hyötyä yleisluonteisissa visuaalisissa seurannoissa. Hankesuunnitelmassa kuvausten tavoitteet määrittelevät, mitä ja millaisella laadulla kuva-aineistoja tarvitaan. Kunnollisen kuvaussuunnitelman avulla voidaan maastotöiden toteutuksessa välttää odottamattomia lisätöitä.
Raportissa esitetyt maatalous- ja LULUCF-sektoria (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) käsittelevät perusskenaario (WEM) ja politiikkaskenaario (WAM) ovat osa laajempaa, VN-TEAS-rahoitteista Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset -hanketta (HIISI). Skenaarioissa toimintaympäristön kysyntä ja tarjonta säätelevät metsäteollisuuden tuotantoa ja pellonkäyttöä ja sitä kautta metsien hiilinielua ja maatalousmaiden päästöjä. LULUCF-sektorin vuoden 2035 nettonielu on WEM-skenaariossa 18 milj. t CO2-ekv. (miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia), WAM-skenaariossa politiikkatoimet kasvattavat nielun 23 milj. tonniin CO2-ekv. Maataloussektorin päästöt vuonna 2035 ovat WEM-skenaariossa 6,2 milj. t CO2-ekv., WAM-skenaariossa 5,8 milj. t CO2-ekv. Maatalouden politiikkatoimet aiheuttavat WAM-skenaariossa muutoksia maankäyttöön, pellonkäyttöön, viljelyyn ja lypsylehmien ruokintaan. Toimien päästövähennysvaikutukset painottuvat LULUCF-sektorille, jonka viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden päästöt ovat WAM-skenaariossa vuonna 2035 1,0 milj. t CO2-ekv. pienemmät kuin WEM-skenaariossa. Maataloussektorilla vähennys on 0,4 milj. t CO2-ekv. Metsien lannoitukset kasvattavat WAM-skenaariossa LULUCF-sektorin metsien nettonielua. LULUCF-sektorin tulokseen vaikuttavat metsänielun ja maatalouden toimien lisäksi energiaratkaisut ja rakentamisen kohdentuminen. Hiilineutraali Suomi 2035 – Ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen raportit: <ul> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-257-2">Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset</a></li> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-263-3">Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot</a></li> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-279-4">Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi</a></li> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-295-4">Kansantalouden skenaariot</a></li> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-302-9">Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta </a></li> <li><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-318-0">Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset</a></li> </ul>
Vesipolitiikan puitedirektiivissä vahvistetaan puitteet pinta- ja pohjavesien suojelulle ja asetetaan ympäristöpolitiikan tavoitteet, joihin kuuluvat hyvän kemiallisen ja ekologisen tilan saavuttaminen ja vesien tilan huonontumisen ehkäiseminen. Meristrategiadirektiivissä säädetään merenhoidon suunnittelusta ja hyvän tilan saavuttamisesta. Tämän julkaisun tarkoituksena on toimia ohjeena, hyvien menettelytapojen kuvauksena ja avata haitallisia aineita koskevia säädöksiä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa koko maassa mm. haitallisia aineita koskevia lupamenettelyjä, vesien ja merenhoidon suunnittelua, kuormituksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmia sekä vesikemiallisia mittauksia ja analyysien laadunvarmennusta. Julkaisussa annetaan ohjeita mm. haitallisten aineiden kuormitusinventaarioiden laatimista, ympäristönlaatunormien soveltamista sekä tarkkailun ja seurannan järjestämistä varten.
Hankkeen tavoitteina oli tunnistaa nauta- ja sikatilojen salmonellatartuntojen lähteitä sekä toimintatapoja, joilla saneeraus ja tartuntojen ehkäisy tiloilla parhaiten onnistuu. Lukuisista tartuntalähteistä tärkeimmiksi arvioimme yhdyskuntalinnut ja muut haittaeläimet sekä turkistuotanto mahdollisena alkulähteenä haittaeläinten välittämille tartunnoille. Viime vuosina nauta- ja sikatiloille tehtyjen saneerausten aineistosta arvioimme seikkoja, jotka johtivat saneerauksen onnistumiseen tai pitkittymiseen tai tartunnan uusimiseen. Saneeraus pitkittyi, jos tartunta oli alkutilanteessa levinnyt laajalle, tartuntalähdettä ei saatu heti selville, salmonellapositiivisia eläimiä ei poistettu ajoissa, puhdistus-, pesu- ja desinfiointitoimet eivät olleet riittäviä tai käytettävissä oleva työpanos ei riittänyt. Saneerauksen onnistumista edistivät hyvä työnjohto, systemaattisuus, saneeraussuunnitelma sekä suunnitelman ja muiden ohjeiden noudattaminen. Tarkastelimme tilan salmonellatartunnan ja sen saneerauksen vaatimuksia myös työturvallisuuden suhteen. Salmonellatartunnan ehkäisy edellyttää tilatason tautisuojausta, jonka on oltava jokapäiväistä ja kohdistuttava tilan koko toimintaan ottaen huomioon haittaeläimistä aiheutuva tartuntavaara. Hankkeessa syntyi tietopääomaa salmonellan epidemiologiseen seurantaan, saneerausneuvontaan ja suosituksia tukemaan salmonellatorjuntaa.
The project Costs and Risk Assessment of the Health Effects of the Food System employed biological, chemical and nutritional examples to investigate the health and economic risks of food and nutrition in Finland and the cost effectiveness of controls. The project explored the causes and consequences of the health risks associated with food in Finland and sought appropriate risk-management measures. The onset of foodborne health hazards can be slow, and therefore even strong efforts to control them at the population level may take years or decades. Based on the project results, several proposals for action were presented, the most important of which are to: 1. deepen and broaden the risk assessment of the public health impact of the food system to compare different health risks, 2. undertake cost–benefit analyses of food control and health care and 3. to study policy instruments for change. Food contributes significantly to the health of the population, which can be influenced by nutrition and food safety. According to the project results, the main burden of disease (BoD) was caused by the inadequate consumption of fruit and vegetables and the excessive intake of salt and saturated fats, resulting in disease burdens of 36,000, 29,000, 32,000 and 9,200 disability-adjusted life years (DALYs)/year, respectively. Reducing the intake of salt and saturated fats in particular would be a cost-effective way to reduce the BoD. Despite the relatively high level of food hygiene achieved in Finland, up to thousands of foodborne infections occur every year, and food contaminants increase the BoD on consumers. Of the biological food hazards, Listeria caused the largest BoD, about 670 DALYs annually. Of the chemical hazards, lead caused the largest BoD, about 570 DALYs annually. Most of the control costs are borne by food businesses. Therefore, the scenarios that most affect businesses also have the greatest financial impact.
Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi -hankkeessa tutkittiin biologisten, kemiallisten ja ravitsemuksellisten esimerkkien avulla ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä terveydellisiä ja taloudellisia riskejä Suomessa sekä valvonnan kustannusvaikuttavuutta. Hankkeessa avattiin esimerkinomaisesti suomalaiseen ruokaan liittyvien terveyshaittojen syitä ja seurauksia ja etsimään niille soveltuvia riskinhallintakeinoja. Ruoasta johtuvien terveyshaittojen ilmeneminen vie aikaa, siten vahvakin panostus niiden hallintaan ilmenee väestötasolla vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Hankkeen tulosten perusteella esitetään useita toimenpide-ehdotuksia, joista tärkeimpinä 1. ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten riskien arvioinnin syventäminen ja laajentaminen erilaisten terveyshaittojen vertaamiseksi, 2. elintarvikevalvonnan ja terveydenhoidon kustannus-hyöty-analyysit ja 3. ohjauskeinojen tutkimus muutosten suunnittelua varten. Ravinto on tärkein väestön terveyteen vaikuttava tekijä, ja terveyteen voidaan vaikuttaa ravitsemuksella ja elintarvikkeiden turvallisuudella. Hankkeessa tehdyn selvityksen perusteella tarkastelluista tekijöistä suurinta tautitaakkaa aiheuttivat hedelmien ja kasvisten riittämätön kulutus ja liiallisen suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti, joista aiheutui vuodessa 36 000, 29 000, 32 000 ja 9 200 haittapainotetun elinvuoden (DALY) verran tautitaakkaa. Erityisesti suolan ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen on kustannusvaikuttava tapa vähentää tautitaakkaa. Suomessa saavutetusta suhteellisen korkeasta elintarvikehygienian tasosta huolimatta vuosittain ilmenee jopa tuhansia elintarvikevälitteisiä infektioita, minkä lisäksi elintarvikkeiden vierasaineet lisäävät kuluttajien tautitaakkaa. Biologisista elintarvikevaaroista listeriabakteerin aiheuttama tautitaakka oli suurin, noin 670 DALYa vuodessa, kemiallisista suurin taakka aiheutui lyijystä, noin 570 DALYa vuodessa. Suurin osa valvontakustannuksista kohdistuu yrityksille. Sen vuoksi skenaarioilla, jotka vaikuttavat eniten yrityksiin on myös suurimmat taloudelliset vaikutukset.