Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 9 842
- Siirry seuraavalle sivulle
1000 kappaletta Suomi polkupyöriä vuodelle 1899 Näytä tarkat tiedot
Törnävän hautausmaan vanhalla puolella sijaitseva muistomerkki. Matala, pitkä seinämä punagraniittia, jossa ihmishahmo ja teksti: "1918 vakaumuksensa puolesta henkensä antaneet". Sen on suunnitellut konduktööri Aarne Mäkelä. Valmistettiin Leo Sarenin kivenhakkaamossa Seinäjoella. Paljastettiinn 8.10.1950. Paaden edessä on kolme seppelettä. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 1089, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Törnävän hautausmaan vanhalla puolella oleva hautamuistomerkki. Mustaa graniittia oleva suorakaiteen muotoinen kivipaasi, jonka sivu on kiillotettu ja siihen on kaiverrettu kaatuneiden nimiä. Vuoden 1918 sodassa kaatuneiden seinäjokisten valkoisten muistomerkki. Kivessä on kahdeksan nimeä: Antto Ekman, Jaakko Tuomela, Toivo Kulju, Viljam Mikael Petäjäniemi, Niilo Mikael Rajamäki, Paavo Matias Nieminen, Paavo Rikhard Väliaho ja Toivo Aksel Taijala. Lisäksi teksti: yksiviidettä tuntematonta. Patsas on paljastettu vuonna 1920, tekijä on tuntematon. Paaden edessä on kaksi seppelettä. Mustavalkoinen, postikortti. Kuvanumero: 1090, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle sopivaksi. Lampi kaivettiin miestyövoimalla ja lapioilla, mutta turpeen ja mudan pois kuljettamisessa käytettiin hevosajoneuvoja. Kaivettu maa levitettiin tasoitukseksi ja maanparannukseksi metsään ja puistoalueelle. Kivistä rakennettiin reunuksia ja kiviaitoja. Joutsenlampeen tehtiin myös tekosaari, jonne rakennettiin lintuhuvila.
Pukkilan Mieskuoron 25-vuotisjuhlakonsertti järjestettiin 18. huhtikuuta 1982 Kirkonkylän koululla. Kuoroa johti Väinö Hynninen. Juhlakonsertissa esiintyivät (iso ryhmäkuva): Tapani Kaiku (eturivi vas.), Jorma Seppälä, Eino Lempälä, Teuvo Johansson, Tauno Viertola, Erkki Aaltonen, Heimo Tuiskunen, Elmeri Eskola (keskimmäinen rivi vas.), Erkki Rantalainen, Pekka Samola, Erkki Anttila, Olle Kotilainen, Reino Kerttula, Kauko Anttila (takarivi vas.), Arvo Räsänen, Olli Anttila, Olavi Brusila, Pentti Lehtinen, Jussi Hyypiä. Kuorolla oli yllä upouudet esiintymisasut. Seinälle on juhlan kunniaksi suurennettu kuva opettaja Pentti Melan suunnittelemasta seuran rintamerkistä. Melan käsialaa oli myös kuoron pöytästandaari. 25-vuotiskonsertissa kuultiin myös Jaakko Salosta, joka säesti hanurilla Iltatuulen viestin ja pukkilalaissyntyisen Keijo Aavikon säveltämän Muistojen ruusut. Reppurin laulun soolo-osuudesta vastasi Eino Lempälä.
"2nen Joutsenlampi" eli Metsälampi valmistui entisen Linnasuon paikalle Joutsenlammen ja Aulangonjärven väliin jäävälle alueelle 1880-luvun lopulla. Lammen rannalle istutettiin hopeapajua ja rannat kivettiin, samoin kuin vähän aikaisemmin rakennetulla Joutsenlammella. Metsälammen pohjoispäähän rakennettiin kuvan goottilaistyylinen paviljonki, jota ympäröivään Ruusulaaksoon istutettiin jalopuita ja myös ruusuja, mutta ilmeisesti ruusut menestyivät siellä huonosti ja hävisivät nopeasti. Ruusulaakson paviljongin edessä oli laituri, josta saattoi lähteä soutelemaan lammelle. Metsälammen eteläpäässä oli vielä toinen, pienempi paviljonki.
https://digi.kirjastot.fi/files/or...afc17716.pdf (Digi.kirjastot.fi)
Kanteleella rakennettiin 1920-luvulla kolme tiilitaloa samoilla pohjapiirustuksilla. Mattilan talo rakennettiin vuonna 1926 samana vuonna palaneen talon tilalle. Alestalon talo rakennettiin vuonna 1927 ja Yrjänän talo valmistui n. 1929-1930. Ensimmäisessä kuvassa on Rakennustoimisto Nieminen-Wilkmanin vuonna 1926 tekemät piirustukset talon julkisivusta ja päädystä. Harri Hakasteen teksti on hänen vuonna 1988 kirjoittamastaan julkaisusta Kantele – kyläkuvan kehittäminen. Seuraavaksi on vanha kuva Mattilan talosta sekä vuonna 2016 otettu kuva. Tämän jälkeen on kuva Alestalon talosta n. 1930-luvulla sekä vuonna 2016. Ylemmässä kuvassa ovat meneillään Rauha Alestalon hautajaiset. Seuraavaksi on vanha ja uusi (2016) kuva Yrjänän talosta. Viimeisessä kuvassa on Kanteleen osuusmeijeri, joka mainitaan Harri Hakasteen tekstissä esimerkkinä ajan tiilirakentamisesta. Meijeritalo valmistui vuonna 1935. Karttaan on merkitty Yrjänän talon sijainti.
200606161318/web/N.Ink107saiii.verso.jpg (Kansalliskirjasto - Doria)
Seinäjoen kaupungintalon vihkiäiset 14.10.1962. Viljo Vuorinen ja M.I.Kantele vastaanottavat kukkatervehdyksiä. Vuorossa ovat A-ja B-mielisairaaloiden kuntainliitto. Sen edustajina ovat ylilääkäri Reino Talvenheimo, kansanedustaja Toivo Saloranta, kunnallisneuvos Jaakko Ranto, talousjohtaja Reino Kokko ja kunnanjohtaja Jaakko Mononen. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 3948, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Seinäjoen kaupungintalon vihkiäiset 14.10.1962. Topias Pohjonen, Olavi Piha ja M.I.Kantele kättelevät onnittelijoita. Vuorossa A- ja B-sairaaloiden kuntainliiton edustajat; ylilääkäri Reino Talvenheimo, kansanedustajsa Toivo Saloranta, kunnallisneuvos Jaakko Ranto, talousjohtaja Reino Kokko ja kunnanjohtaja Jaakko Mononen. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 3949, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Paitahihasillaan oleva vanhempi mies seisoo kolmen linja-auton edessä. Aarne Kalervo Sarpo (ent. Wallenberg) syntyi Saarijärvellä 15.2.1912 ja kuoli Seinäjoella 14.6.1987. Hän aloitti linja-autoliikenteen vuonna 1937. Sotien jälkeen hän aloitti myös kuorma-autoliikenteen. Hän toimi alalla yli 60 vuotta. Liikenneneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1971. Mustavalkoinen, valmistettu Railassa 18.7.1977. Kuvanumero: 1629, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Vaalealla alustalla kuuden rakennuksen muodostaman kilpailutyön pienoismalli. Alvar Aallon työ, jonka mukaan rakennettiin kaupungin hallinto- ja kultturikeskus Aalto-keskus runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Mallissa on kaikki muut rakennukset paitsi valtion virastotalo. Kilpailu oli vuonna 1958. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 1313, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Ylhäältä kuvattu Aalto-keskuksen pienoismalli vuoden 1958 suunnittelukilpailusta. Voittoisan suunnitelman on tehnyt arkkitehti Alvar Aalto alaisineen. Vasemmalta lukien: Lakeuden risti, ylhäällä kirjasto ja teatteritalo ja niiden alapuolella kaupungintalo, niiden jälkeen valtion virastotalo. Lisäksi malliin on sijoitettu alareunaan poikalyseo ja Marttilan koulu sekä sen yläpuolelle ammattikoulu. Erillisellä levyllä on palolaitos ja tyttölyseo. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 1332, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Seinäjoen Aalto-keskuksessa kaupungintalon edessä Koulukadun jalkakäytävällä seisoo kaksitoista henkilöä. Etualalla olevat kolme miestä katselevat kaupungintalon parvekkeen suuntaan. Taustalla näkyy seurakuntakeskusta. Kadun varrella seisoo autoja ja polkupyöräilijä ajaa keskustan suuntaan. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 3362, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Ilmakuva Seinäjoen Aalto-keskuksesta ja sen lähiympäristöstä vuonna 1965. Etualalla on Lakeuden risti, kaupungintalo ja kirjasto, jotka ovat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia. Niiden takana on Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulu sekä sen takana palolaitos ja tyttölyseo Kirkkokadun varrella. Vasemmalla näkyy Ammattikoulunkadun kerrostaloja ja taustalla Kaartotien omakotitaloja. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 4247, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Aarne ja Katri Leskisen koti nykyisen Oikotien varrella. Aarne Leskisellä oli autokorjaamo Linnansalmentien varrella kotitalonsa läheisyydessä. Leskinen aloitti korjaamotoiminnan vuonna 1946. Korjaamo paloi v. 1950 tai 1951, jolloin omistaja rakennutti tilalle uuden tiili- ja betonirakenteisen korjaamon. Nykyisin (v.2018) paikalla sijaitsee Savon LVI-Talo Oy. Katri on Lapinlahdella tunnettu paremmin nimellä Kaisa. Aineiston luovuttaja: Hilkka Jyrkkänen
Pankinjohtaja Aarre Simonen seisoo puhujakorokkeella pitämässä puhetta Seinäjoella. Aarre Edward Simonen syntyi 18.11.1913 ja kuoli 4.2.1977 Helsingissä. Hän toimi valtioneuvoston jäsenenä vuosina 1948-1950 ja 1954-1957. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 1696, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.
Aatami ja Eeva Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061747600
200601101158/web/fem2004009.jpg (Kansalliskirjasto - Doria)
Ateljeekuva vanhasta papista. Abel Nyholm syntyi 25.1.1845 Suodenniemellä ja kuoli 2.12.1907 Virroilla. Hän toimi kappalaisena Seinäjoella vuosina 1877-1882. Rovastin arvonimen hän sai vuonna 1885. Kuollessaan hän oli Virroilla ensimmäisenä kirkkoherrana. Mustavalkoinen. Kuvanumero: 1660, Kokoelma: Seinäjoen maakuntakokoelma.