Hakutulokset
- Näytetään 1 - 100 / 419 081
- Siirry seuraavalle sivulle
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-917-9
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2024_16.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Työolobarometri kuvaa palkansaajien kokemaa työelämän laatua. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 lähtien joka vuosi. Viimeisimpään kyselyyn on vastannut 2003 palkansaajaa ja tulokset voidaan yleistää koskemaan palkansaajaväestöä Suomessa. Viime vuosien muutokset näkyvät työelämässä muun muassa etätyön lisääntymisenä, uusien teknologisten sovellusten käytössä ja osaamisvaatimusten kasvuna. Palkansaajien näkemykset työoloistaan ovat säilyneet pääosin melko vakaina muutoksissa. Viime vuosina työnantajan tarjoamaan koulutukseen osallistuminen on kuitenkin selvästi vähentynyt. Vuosien 2022 ja 2023 välissä myös itsenäinen opiskelu ja opiskelu kokeneemman kollegan, mentorin tai opettajan avustuksella vähentyi. 2000-luvulla työpaikkojen ilmapiiri on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi, muun muassa avoimen tiedonkulun ja tasapuolisen kohtelun suhteen. Vuonna 2023 valtaosa palkansaajista koki työnsä merkitykselliseksi, jopa 84 prosenttia. Yhteisöllisyyden tunnetta koki aina tai usein 55 prosenttia. Parinkymmenen vuoden aikana kokemukset työn fyysisestä rasittavuudesta ovat säilyneet miltei ennallaan, mutta aiempaa useampi kokee, että työ rasittaa henkisesti ainakin jonkin verran. Työuupumusoireilu ja haitallisen stressin kokemukset lisääntyivät korona-ajan saattamana, mutta uusimmassa barometrissa kasvu on pysähtynyt.
Kuntayhtiöiden tarkastuksen ja arvioinnin organisointi ja läpinäkyvyys Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-949-0
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...2024_1_T.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Vuonna 2022 matkailualalla, majoitus-, ravitsemis- sekä ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät, toimi yhteensä 29 100 yritystä, jotka työllistivät 66 400 henkilöä (htv). Alan yrityksissä kertyi liikevaihtoa 10,4 miljardia euroa, mikä on 43 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin pandemiarajoitukset olivat vielä voimassa. Kun liikevaihdosta poistetaan hintojen nousun vaikutus, kasvu jää vähäisemmäksi. Koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssodan myötä tulleet kustannus- ja energiakriisit ovat koetelleet matkailualaa 2020-luvulla. Korkea inflaatio on heikentänyt kuluttajien ostovoimaa, mikä on laskenut matkailukysyntää. Kohonnut korkotaso on vähentänyt investointihalukkuutta. Yöpymiset majoitusliikkeissä ja vuokramökeissä ylittivät pandemiaa edeltäneen tason vuonna 2023, siitä huolimatta, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset jäivät noin 20 prosenttia jälkeen vuodesta 2019. Nopeimmin matkailu on toipunut Lapissa. Itäisessä Suomessa näkyy erityisesti venäläisten matkailijoiden puuttuminen. Matkailun elpyminen on ollut hitainta Venäjän naapurimaissa kuten Suomessa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen matkailu on elpynyt hitaimmin. Majoitus- sekä ohjelmapalvelut ja matkanjärjestäjät- yritysten kannattavuus oli parantunut, mutta ravitsemistoiminnan yrityksillä se oli heikentynyt vuonna 2022 edellisvuoteen nähden. Vuonna 2023 konkurssien määrä nousi huomattavasti.
www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-901-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea..._2024_15.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Matkailutilinpito kuvaa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia. Raportti sisältää vuoden 2021 tiedot sekä vuoden 2022 ennakkotiedot valtakunnallisesti ja maakunnittain. Keskeisiä tietoja ovat matkailukysyntä, matkailun aikaansaama arvonlisä (bkt) ja työllisyys matkailutoimialoilla. Tietokantataulukot on julkaistu Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelussa. Vuoteen 2019 asti matkailun osuus bkt:sta pysyi 2,7 prosentissa. Pandemian myötä bkt-osuus oli alimmillaan 1,4 prosenttia vuonna 2020 ja kohosi 1,8 prosenttiin vuonna 2022. Kansainvälisen matkailun kasvun takia matkailukysyntä kasvoi 14,8 mrd. euroon vuonna 2022 ja kasvua edellisvuodesta kertyi 31 prosenttia (3,5 mrd. euroa). Kysyntä oli silti 9 prosenttia (1,5 mrd. euroa) vähemmän kuin vuonna 2019. Ulkomainen matkailukysyntä 2,6-kertaistui 3,4 mrd. euroon. Kotimainen matkailukysyntä rikkoi vuonna 2022 aiemman 11 mrd. euron ennätyksen (vuonna 2019) kohoten 11,4 mrd. euroon. Matkailukysyntä lisääntyi vuonna 2022 lähes kaikissa maakunnissa. Kasvu kohdistui erityisesti maakuntiin, joissa kansainvälisen matkailun osuus on suuri. Kysyntä lisääntyi Uudellamaalla 2,4 mrd. euroa (65 %), Lapissa 356 milj. euroa (46 %) ja Ahvenanmaalla 173 milj. euroa (70 %). Matkailutoimialoilla työskenteli 140 600 henkilöä vuonna 2022. Vaikka työllisten määrä lisääntyi edellisvuodesta 10 prosentilla, oli työllisiä yhä 14 000 (9 %) vähemmän kuin vuonna 2019.
Tiedustelu ja vakoilu : opit, operaatiot, agentit Näytä tarkat tiedot
Z-sukupolvi : Venäjän fasistiset nuoriso- ja lapsisotilaat Näytä tarkat tiedot
Z-sukupolvi : Venäjän fasistiset nuoriso- ja lapsisotilaat Näytä tarkat tiedot
Koiran perustarpeet ja hyvinvointi : käytännön opas sujuvaan ja palkitsevaan arkeen Näytä tarkat tiedot
Koiran perustarpeet ja hyvinvointi : käytännön opas sujuvaan ja palkitsevaan arkeen Näytä tarkat tiedot
Martti J. Kari : käsikirjoitukset eivät pala Näytä tarkat tiedot
Martti J. Kari : käsikirjoitukset eivät pala Näytä tarkat tiedot
Sodan viemät elämät : kohtaloita Ukrainasta Näytä tarkat tiedot
Sodan viemät elämät : kohtaloita Ukrainasta Näytä tarkat tiedot
Omotenashi : mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta? Näytä tarkat tiedot
www.urn.fi/URN:ISBN:978-951-663-202-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstrea...6_MATINE.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
Kyky havaita ydinaineita ja muita radioaktiivisia aineita on tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Tehokkaan havaitsemisen mahdollistavalla ilmaisimella tulee olla erittäin hyvä efektiivisyys lähteen tuottamalle neutroni- ja gammasäteilylle, jolloin säteilevä kohde voidaan havaita kaukaa. Samalla ilmaisinjärjestelmän tulee kyetä paikantamaan lähde automaattisesti. Nopea paikantaminen on ensiarvoisen tärkeää tilanteen hahmottamiseksi ja sen hallintaan saamiseksi. Tutkimuksessa osoitettiin, että tehokas, suuntaherkkä säteilyilmaisin voidaan rakentaa kustannustehokkaasti matriisiperiaatteella NaI(Tl)-tuikeilmaisimista. Matriisi-ilmaisimen toiminta demonstroitiin rakentamalla pienikokoinen neljään ilmaisinelementtiin perustuva säteilyilmaisinprototyyppi ja sille ohjelmisto, joka analysoi automaattisesti säteilylähteen tyypin ja suunnan. Prototyyppi kykeni määrittämään gammasäteilylähteiden suunnan alle 5° tarkkuudella ja fissioneutronilähteen suunnan noin 15° tarkkuudella. Simulaatioiden avulla selvitettiin, kuinka ilmaisimen herkkyyttä saadaan parannettua kasvattamalla ilmaisinelementtien kokoa. Simulaatiotulosten perusteella 1 000 000 neutronia sekunnissa lähettävä taktinen ydinase voidaan havaita 100 m päästä neljästä NaI(Tl)-tuikemateriaalista valmistetusta ilmaisinelementistä koostuvalla ilmaisimella, jonka ilmaisinelementtien kokonaismassa on 60 kg. Tällaisella ilmaisimella ydinase voidaan havaita noin viidessä minuutissa. Jos taktinen ydinase lähettää 200 000 neutronia sekunnissa, kasvaa havaitsemiseen tarvittava aika kahteen tuntiin.