“…Yhä edelleen yksilötarinoiden avulla kerrottiin kansakunnan menneisyydestä ja päähenkilö oli ihailtu, yhteisönsä puolesta kärsivä
mies. Tutkimuksessa tuodaan esiin, miten elokuva-ala, varsinkin suuret tuotantoyhtiöt Suomi-
Filmi ja Suomen
Filmiteollisuus, osallistui kansallisen historiakulttuurin ylläpitämiseen ja muokkaamiseen.Mielihyvää eivät tuottaneet vain näyttävä näyttämöllepano ja musiikki vaan myös totuudenmukaiseksi oletettu menneisyyskuvaus ja kerronnan rakentama tunneside historialliseen henkilöön.Tutkimuksen perusaineiston muodostavat kolmetoista vuosien 1937-1955 aikana tuotetuttua elämäkertaelokuvaa sekä niihin liittyvät aikakauslehti- ja sanomalehtiaineistot. …”
Tallennettuna: