Kirjaston kokoelmat
Lisää
The right of indigenous peoples to their own culture has been a topic of international discourse for numerous years. The issue applies to the actual possibility to maintain and develop their cultural heritage as well as to the exclusive right to determine how and who can use traditional cultural expressions. A legal conflict concerning cultural rights can emerge, for example, when a third party uses traditional cultural expressions in a manner that offends the community’s internal rules or experience. Unpermitted use can dilute the semantic content of cultural expressions as well as their appeal and authenticity, i.e. intellectual capital, and can, thus, also prevent the implementation of human and fundamental rights related to culture. This study aims, for its part, to map out the middle ground that falls between these collective needs and existing legal instruments. In particular, an effort has been made to examine to which extent intellectual property systems, in particular copyrights and trademarks are already used or could be used to protect the Sámi traditional culture, and, on the other hand, the extent to which the current system does not recognise the needs and special characteristics that the protection of the cultural heritage of indigenous peoples requires. The study aims to provide information both to IP specialists on the issue of traditional cultural expressions and to indigenous peoples and local communities on intellectual property matters.
Kationinvaihtokapasiteetti ja ravinnesuhteet kasvukunto-ongelmien tunnistamisessa ääniversio on tehty osana Maaneuvo-valmennusta. Hanketta toteuttivat BSAG, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittajina olivat Maa- ja vesitekniikan tuki ry.
Työohje on tehty osana Maaneuvo-valmennusta. Hanketta toteuttavat BSAG, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaja on Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tasapaino- ja tiivistymislaskurit: https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto/laskurit-maan-tiivistymisriskien-maarittamiseen
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Alkuperäiskansojen oikeudesta omaan kulttuuriinsa on keskusteltu kansainvälisesti jo useamman vuosikymmenen. Kysymys koskee niin tosiasiallisia mahdollisuuksia ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä, kuin toisaalta yksinoikeutta määritellä sitä, miten ja kenen toimesta perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja saadaan käyttää. Oikeudellinen konflikti koskien kulttuurisia oikeuksia voi konkretisoitua esimerkiksi silloin, kun kolmas osapuoli käyttää perinteisiä kulttuuri-ilmaisuja yhteisön sääntöjä ja kokemusta loukkaavalla tavalla. Luvaton käyttö voi liudentaa kulttuuri-ilmaisujen merkityssisältöjä ja niihin liittyvää houkuttelevuutta ja autenttisuutta – toisin sanoen aineetonta pääomaa – ja siten ehkäistä myös kulttuuristen ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista. Tämä selvitys pyrkii kartoittamaan sitä maastoa, jossa saamelaisten perinteisiin kulttuuri-ilmaisuihin liittyvät oikeudellisen suojan tarpeet ja immateriaalioikeudet kohtaavat; millä tavoin immateriaalioikeusjärjestelmää, erityisesti tekijänoikeuksia ja tavaramerkkejä, voitaisiin käyttää saamelaisen perinteisen kulttuurin suojelemiseksi, sekä miltä osin nykyinen järjestelmä ei tunnista niitä tarpeita tai erityispiirteitä, joita alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojaaminen edellyttää. Selvityksen tavoite on tuottaa tietoa niin immateriaalioikeusasiantuntijoille perinteisistä kulttuuri-ilmauksista kuin myös alkuperäiskansoille immateriaalioikeuksista.
Suomen materiaalinkulutus ja jätteen synty ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Tässä työssä perehdytään materiaalivirtojen taloudellisiin syy-seuraussuhteisiin ENVIMAT-mallin avulla. Tarkastelussa on ennen kaikkea vientiteollisuuden ja kotimaisen kulutuksen jätemäärät ja materiaalinkulutus. Työssä tunnistettiin keskeisiä tekijöitä, joiden avulla jätemääriä voidaan vähentää samalla ilmastonmuutosta hilliten. Tarkastelussa sovellettiin uutta jätejalanjälki-indikaattoria, joka kuvaa tuotteen elinkaaren aikana kaatopaikalle menetettyjä materiaalivirtoja. Tulosten perusteella kotitalouksilla on huomattava jätejalanjälki, joka aiheutuu kulutushyödykkeiden valmistuksesta ja infrastruktuurin ylläpidosta. Kuluttajaneuvonnan lisäksi jätejalanjälki tuo uutta näkökulmaa teollisuuden materiaalivirtojen hallintaan ja tuotesuunnitteluun. Raportissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Suomen materiaalinkulutusta ja jätemääriä, sekä etsitään kohteita ympäristöinnovaatioille. Raportin lukuisat kuvat ja taulukot havainnollistavat materiaalinkäyttöä ja jätemääriä ja muodostavat kattavan tietopohjan aiheeseen.
Tässä työssä tarkasteltiin Suomen kokonaismateriaalivirtoja ja eri toimialojen materiaalinkäyttöä vuoden 2008 aineistolla. Samalla tunnistettiin Suomen kansantalouden resurssien käytön kannalta keskeisimmät toimialat. Työssä tehtiin myös yleisen 10 %:n materiaaliresurssien käytön tehostumisen kokonaistaloudellinen vaikutusarviointi vuodelle 2030. Lisäksi työn alussa selvitettiin haastatteluin eri toimialojen näkemyksiä resurssitehokkuudesta ja sen parantamisen potentiaaleista. Suomen talouden raaka-ainekäytöstä vuonna 2008 yli puolet, 53 %, tulee tuonnista ja hieman alle puolet, 46 %, menee vientiin. Suomen tuonnin suurimpia materiaaliryhmiä ovat metallimalmit ja fossiiliset polttoaineet. Viennin suurin materiaaliryhmä on puuhun perustuvat tuotteet, joiden osuus viennin raaka-ainekäytöstä oli lähes neljännes. Kotimaiseen käyttöön eniten luonnonvaroja (hiekkaa ja soraa) käytettiin rakentamisessa, joko suoraan tai rakennustuotteiden kautta. Vuonna 2008 raaka-aineiden kokonaiskäytöltään suurimmat toimialat liittyivät rakentamiseen, metalli- ja metsäteollisuuteen sekä öljynjalostukseen. Tuonnin suuri osuus materiaalien kulutuksesta korostuu massa- ja paperiteollisuudessa, värimetallien valmistuksessa, raudan, teräksen ja rautaseosten valmistuksessa sekä sähkön tuotannossa. Yksi etenkin betoninvalmistuksen sekä maa- ja vesirakentamisen merkittävä tekijä materiaalinkulutuksen kannalta on maa-aineksen otto. Envimat scen-mallilla tehtiin skenaario Suomen talouden kehityksestä vuoteen 2030 (perusskenaario). Suomen bruttokansantuote kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 35 %, materiaalien suora kulutus (DMC, Direct Material Consumption) 59 %, mutta raaka-aineiden kulutus (RMC, Raw Material Consumption) ainoastaan 14 %. Materiaalituottavuus (BKT/DMC) laskee, mutta raaka-ainetuottavuus nousee 18 %. Kotimaisten luonnonvarojen otto kasvaa skenaariossa 70 %, kaksi kertaa enemmän kuin bruttokansantuote. Kasvusta kaksi kolmasosaa johtuu metallimalmien louhinnan kasvusta. Kaikilla tuotantotoimialoilla tapahtuvan 10 %:n materiaalitehostumisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin eri tehostamiskustannusten tasoilla vuonna 2030. Tehostamisinvestoinnit ovat kokonaistaloudellisesti kannattavia aina 10 vuoden takaisinmaksuaikaan asti, jonka jälkeen talouskasvu hidastuu perusskenaariosta. Kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla bruttokansantuote kasvaa 1,9 %, mutta raaka-aineiden kulutus supistuu 10,1 %. Teollisuuden piirissä resurssitehokkuus ei vielä laajasti näy yritysten strategioissa eikä tavoitteiden asettelussa. Tiedon puute rajoittaa resurssien käytön tehostamista, joten sekä tiedon lisääminen parhaista käytännöistä että yhteistyön lisääminen yli sektorirajojen on tärkeää. Toimialasta riippuen resurssitehokkuuden parantamisen potentiaali voisi olla muutaman prosentin luokkaa tai jopa 10–20%. Yritystasolla tehostamisen hyödyt voivat olla rahassa mitattuna vieläkin suuremmat. Tehokkain tapa vähentää luonnonvarojen käyttöä on vähentää prosesseihin sisään meneviä panoksia ja lisätä suljettuja materiaalikiertoja. Materiaalin suora vähentäminen ei kuitenkaan riitä resurssitehokkuuden saavuttamiseen, tarvitaan muitakin resurssitehokkuutta tukevia toimenpiteitä, jotka liittyvät mm. lainsäädäntöön, tuotesuunnitteluun, materiaalien kierrättämiseen ja kulutustottumuksiin.
RuokaMinimi-hanke tarkasteli ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hanke arvioi myös, miten ilmasto- ja ravitsemushyötyjä tuottava ruokavaliomuutos vaikuttaisi suomalaiseen maa- ja elintarviketalouteen ja minkälaisilla politiikkakeinoilla ja toimenpiteillä muutosta voidaan tukea. Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Ilmastoystävällinen ja ravitsemussuositusten mukainen keskimääräinen ruokavalio voi pitää sisällään erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita. Keskimääräistä lihankulutusta pitäisi kuitenkin vähentää selvästi. Peltojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen täydentää ruokavaliomuutoksen vaikutusta erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävissä ruokavalioissa. Ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos mullistaisi maa- ja elintarviketalouden. Tuotannon arvo voisi kuitenkin säilyä nykytasolla elintarviketaloudessa. Maatalouden tuotannon arvon säilyminen edellyttää, ettei eläintuotanto poistu kokonaan. Muutos edellyttää uusia arvoketjuja ja investointeja kasviperäisten tuotteiden tuotantoon. Julkinen ohjaus voi tukea alan omia toimia vahvoilla strategisilla tavoitteilla ja säädöksillä sekä taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen yhdistelmillä läpi ruokajärjestelmän.
Tässä raportissa esitetään energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ympäristövaikutusten arviointi, joka on tehty osana Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n koordinoimaa Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hanketta. Ympäristövaikutusten arviointia koordinoi SYKE. Arviointi keskittyy tunnistettuihin potentiaalisiin ympäristövaikutuksiin. Aiheen laajuuden vuoksi suuri osa arvioinnista on laadullista. Linjaukset ja toimet vaikuttavat toteutuessaan erikseen ja yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, ilmansaasteisiin sekä ihmisten terveyteen ja elinoloihin. Puun ja biopolttoaineiden käytöllä on tärkeä asema strategiassa ja KAISUssa, minkä vuoksi siihen kiinnitettiin erityistä huomiota. Tavoiteltu kotimaisen puunkäytön lisäys pienentää metsien hiilinielua. Sen vuoksi Suomen päästöjen ja nielujen yhteenlaskettu vaikutus ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen pysyy suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Puunkorjuun lisäyksellä voi myös olla haitallisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan rajoittaa hakkuiden suuntaamisella sekä tehostamalla suojelutoimenpiteitä. Ilmansaasteiden päästöjen arvioidaan vähentyvän merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta strategian ja KAISU:n toimien arvioidaan vaikuttavan kehitykseen vain vähän. Materiaalitehokkuuteen ja mineraalivarojen louhintaan toimilla ei myöskään arvioitu olevan juurikaan suoraa vaikutusta. Sen sijaan linjaukset ja toimet luovat paineita kehittää elinoloja ja - tapoja, joiden seurauksena kasvihuonekaasupäästöt liikkumisessa ja asumissa sekä muussa kulutuksessa vähenevät. Linjausten ja toimien käytännön toteutuksen yksityiskohdat määräävät, mitä hyvinvointivaikutuksia niillä on eri väestönryhmissä. Vaikutusten moninaisuuden takia on tärkeää, että strategian ja suunnitelman toimeenpanoa seurataan monipuolisesti. Monipuolinen seuranta auttaa tunnistamaan myös ennakoimattomia vaikutuksia
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla -hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia. Hanketta toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelma RAKI sekä Soilfood Oy. Hanke jatkoi OSMO Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen työtä maan kasvukunnon hoidon työkalujen ja menetelmien kehittämisessä. Lähestymistapa on tieteellinen, mutta käytännönläheinen ja viljelijän osaamista kehittävä. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto#section-105425
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät. Formning av åkerns yta (2021).
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
OSMO-hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta annetaan tila-, alue- ja valtakunnan tason suositukset, joilla voidaan kehittää maan kasvukunnon hoitoa Suomessa. Lähde: OSMO -Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteis-työllä -hanke 4.11.2015–31.12.2019.Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Loppuraportti 29.4.2020. OSMO-hanketta toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät. Förhindrande av markpackning tajmning, växtföljd och maskinjedjor (2021)
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla -hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia. Hanketta toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelma RAKI sekä Soilfood Oy. Hanke jatkoi OSMO Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen työtä maan kasvukunnon hoidon työkalujen ja menetelmien kehittämisessä. Lähestymistapa on tieteellinen, mutta käytännönläheinen ja viljelijän osaamista kehittävä. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto#section-105425
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Diaesitykset maan kasvukunnon hoidosta on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla -hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia. Hanketta toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelma RAKI sekä Soilfood Oy. Hanke jatkoi OSMO Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen työtä maan kasvukunnon hoidon työkalujen ja menetelmien kehittämisessä. Lähestymistapa on tieteellinen, mutta käytännönläheinen ja viljelijän osaamista kehittävä. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto#section-105425
Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla -hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia. Hanketta toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelma RAKI sekä Soilfood Oy. Hanke jatkoi OSMO Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen työtä maan kasvukunnon hoidon työkalujen ja menetelmien kehittämisessä. Lähestymistapa on tieteellinen, mutta käytännönläheinen ja viljelijän osaamista kehittävä. Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto#section-105425
Lannoitussuunnittelun ja kierrätysravinteiden hyödyntämiseksi on LaPaMa – Lannan ja orgaanisten lannoitteiden arvon optimointi lohkotasolla -hankkeessa julkaistu lannoitelaskuri ja monipuolisesti materiaalia. Hanketta toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ja sitä rahoittivat Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelma RAKI sekä Soilfood Oy. Hanke jatkoi OSMO Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen työtä maan kasvukunnon hoidon työkalujen ja menetelmien kehittämisessä. Lähestymistapa on tieteellinen, mutta käytännönläheinen ja viljelijän osaamista kehittävä.Lisätietoja: https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/maan-kasvukunto#section-105425
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät. Test med titerpaltta för att definiera aggregatstabiliteten (2021)
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.
Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon. Tietokortit on tuotettu OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeessa, jota toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti sekä ProAgria Länsi-Suomi ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa vuosina 2015–2019. Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 / Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoitus, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, Luomusäätiö ja Rikalan säätiö sekä viljelijät.